keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Kosteutta puuterirasiassa

Päätettiin avata offarikausi. Suuria odotuksia lähdettiin lunastamaan pettämättömään Norjan Lyngeniin. Matka taittui mukavasti autojunalla rolloon. Sieltä reissu jatkui paskalla autolla. Matkalla Lyngeniin suoritimme auditoinnin klubitalon tavarantoimittajalla. Toimittajan tuotantolinjalta otettiin koepala tarkempia tutkimuksia varten. Autoilu eteni joutuisasti aina Palojoensuuhun saakka, jossa jouduimme Kultimoiden väijytykseen. Ainoa tapa selvitä kiikistä oli hyväksyä ehdot ja pakata lämminsavuporo matkaan. Saavuimme illansuussa Gilbbesjavrille jossa oli menossa armoton dumppi. Haimme suojaa mahdottomalta keliltä Mikan eräkämpästä. Aamuyöstä, kelin laannuttua jatkoimme matkaa. Klassinen puhallutus ohjeisti retkikuntaamme sopivan kuljettajan valinnassa. Autoon pakattiin kaikki kuviteltavissa oleva tarpeisto. Ajoimme Lyngeniin Store Kjostintintin helposti lähestyttävän jäätikön äärelle joka näytti tarjoavan aurinkoista offarilaskua. Jatkoimme matkaa. Ostimme katkaravut Tromssasta. Testasimme Thurayaa lisäantennilla kaukana pohjoisessa, se toimi hyvin. Palasimme tyytyväisinä eräkämpälle. Lunnasporoja valmistettiin mm klassiseen Kultimalaiseen sekä Sveitsinkiinalaiseen tapaan. Söimme myös Norjalaista kalaa (?), joka oli kummallista. Söimme myös entuudestaan tuntemiamme asioita. Tässä vaiheessa matkamittariin oli kertynyt noin 40 000 kilometriä ja laskeminen oli ollut suhteessa ajeluun melko vähäistä. Heräsimme porojen organisoimassa piiritystilanteessa. Sudensukuinen peto pelasti retkikunnan. Lähdimme kotiin. Kävimme tontilla, tällä kertaa omalla. Tämän jälkeen suoritimme stop-and-go-penaltyn Sirkassa kevätlumilla. Konepyydä pöllysi ja yritettiin tilata ylileveät rokkerit konrad-sedältä. Kittilästä on myös huonoja uutisia, Boris on pahoin rampautunut ja amputaatio mahdollinen joskin hoitoennuste on rohkaiseva. Giant Kebab Rocktourantissa 10,80€ -> http://www.rocktaurant.com . Uusi junan vessa ei ole junan vessa, ainakaan ilman veturia. Valokuva epäonnistui, voit tsekata vastaavan tilanteen täältä -> http://www.ratemypoo.com. Nyt kirjoittelemme blögiä.

 

Norjasta liikkuu paljon väärää tietoa. ->  http://www.tsaibma.com/suomi/Reissut/juttu/lyngen1006/kjostind.htm Keskitymme tämän kauden laskemiseen joten Norjasta ei ole tulossa lisää raportteja.  



-Jörn Von Doppmayr

 

Tämän tekstin sisältö ja erityisesti sen sisältämät linkit eivät vastaa NGNG:n käsitystä journalismista ja moraalisesta suoraselkäisyydestä. Emme suosittele tämän blogin lukemista. Nyt meidän täytyy mennä, koska muillakin on hätä.



kamat näin alkukaudesta vielä vähän hakusessa

Ihan justkoht lumella...

Piiritystilanne Kilpisjärven kämpällä









Kausi on avattu

perjantai 16. lokakuuta 2009

Sukellusta

Underwater osasto kävi tutkimassa elinolosuhteet
Pohjois Sulawesillä Indonesiassa. Jaakon ja Mian omistama
Living Colours Diving resort lunasti jälleen odotukset
ja tuliaisiksi saatiin tällä kertaa vähän kuvamateriaaliakin.
Edellisellä keikalla kamera pääsi karkuun vieden videot
mennessään. Tapahtuma jätti jälkeensä tietysti melkoisen piikin
baarilaskuun ja eihän siinä sitten muu auttanut kuin lähteä
uudestaan reissuun.



Saavuttaessa Indonesiaan taas kerran kaikki toimi sujuvasti eikä
aikaakaan kun Manadon kaupungin pölyt oli karistettu jaloista ja Bunakenin kansallispuiston uskomaton ympäristö oli tosiasiaa.Romut mökkiin ja kuittaamaan sukelluskamat seuraavaa päivää varten.





Saarten ympäristö tarjoaa tyypillisimmillään seinämäsukellusta
lisättynä saarijalustan tolkuttoman rikkaaseen softcoral
lajistoon. Hyvällä onnella saattaa törmätä vaikka Dugong perheeseen
joka elelee saaristossa puhumattakaan siitä ihan kaikesta muusta
mikä kuuluu trooppisiin vesistöihin.





Alueella yhtyy kolme paikallisvirtaa joka tarkoittaa sitä että
joka sukelluksella on mahdollista nähdä kaikenlaista laajaltakin
alueelta. Toisaalta varsinkin virtojen yhtymäkohdissa syntyy
jatkuvasti ennalta arvaamattomia virtauksia jotka voivat olla
melko voimakkaitakin. Ylivoimaisesti eniten ilmankulutusta lisää
sopivasti alaspäin vievä virtaus (erityisesti yösukelluksella).
Räpylä alkaa liikkumaan ihan eri tavalla kun tietää että kadonneet
sukeltajat päätyvät yleensä Etelä-Amerikan rannikolle pyörimään.


Eli jännää oli vaikkakin paikallisia sukellusoppaita lähinnä
huvitti turistien tohkaminen. Tuhansien dyykkien kokemus näkyi
kaverien otteissa pinnan alla, jostain syystä virtaukset eivät
vaikuttaneen heihin lainkaan..

Kun Rescue Diver sertitkin saatiin plakkariin voitiin hyvillä
mielin palata kotiin iteroimaan tarkemmin tulevaa helmikuista
Papuan liveaboard keikkaa. Eikä seuraavan sukellusjatkokurssinkaan
suorittaminen näillä seuduilla tunnu erityisen vastenmieliseltä..



Bunaken 2009 from Teukka on Vimeo.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Los Cahorros

Tarkoituksena oli lähteä noukkimaan treenimielessä muutamia Sierra Nevadan kolmetonnisia ja samalla hieman selvitellä minkälainen meininki Lokakuussa alueella yleisesti on. No sen verran oli vaisu meininki ettei löytynyt matkalaisille sijaa majatalossa - Sierran hiihtokeskuksen kaikki mahdolliset majoitusvaihehdot olivat suljettu ja koko keskus aikamoisen remontin alla talvikautta varten.

Majoitusta piti lähteä haeskelemaan hieman kauempaa, josta syystä päädyttiin Monachil -nimiseen kylään Sierra Nevadan alarinteeltä. Paljastui että aivan kylän läheisyydestä löytyy ihan kelpo kiipeilymesta - Los Cahorros - joka sitten osoittautuikin sen verran hienoksi mestaksi että alkuperäinen suunnitelma sai jäädä ja projekti korvattiin kalliokiipeilyllä.

Los Cahorroksesta löytyy alun kolmattasataa reittiä 13 sektorilta, hyvin pultattua single- ja multi-pitchiä. Lisäksi löytyy helpon oloista sekavarmisteista monen köydenmitan reittiä träditreenaamiseen. Kiivettävää pitäisi löytyä kaiken tasoiselle kaverille; 37 kpl 3 - 5+, 89 kpl 6a - 6b+, 59 kpl 6c - 7a ja 30 kpl 7b:stä eteenpäin. Topo "Andalucia Guia de escalada deportiva"

Pelipaikka sijaitsee n. 10 minuutin kävelymatkan päässä Monchilin pohjoispuolella, ja itse mesta on syvä rotkolaakso jonka pohjalla virtaa Rio Monachil. Tämä tarkoittaa varjoa ja jokikin viilentää mukavasti - eli toisin kuin Etelä-Espanjassa yleensä, kiipeillä voi likipitäen pitkin päivää ainakin näin Lokakuussa. Kylällä majoittuu tarvittaessa alle kolmenkympin, ja Parrillada grillin lihaläjälautsella menee nälkä pois. Autoakaan ei välttämättä tarvitse, Granadasta pääsee dösälle kylille ja sieltä jalkaisin kallioille. Paikka on lisäksi perin hieno - No guts suosittelee.


Näytä No guts mestoja suuremmalla kartalla


Gorge jonka pohjalla joki, sektoreita löytyy molemmilta puolilta ja alhaalla siltoja ylitykseen


Sector Palo, lähin sektori itäpuolella


Länsipuolen lähireittejä. Ukot kaltsun päällä antaa mittakaavaa


Gorgen pohjalta löytyy hauskoja kattoreittejä pidemmälle ehtineille