Peräti 35 euroa maksavat Rottefellan agressioarmeijoiden käyttöön tekemät NATO-Kandahar siteet ruuvautettiin helatehtaalla Karhu Jakt Optigrip suksiin. Sitten sukset kuljetettiin ensin Nuuksioon, jossa satakiloin lätkäpelaaja soimasi Optigrip-pohjan alimpaan pitkäaikaissijoituspaikkaan, koska niissä kuulemma ei ollut mitään pitoa. Keli oli muutama aste pakkasta ja alla karkea hanki. Tästä hämmästyneenä sukset raijattiin vajaa 300 km pohjoisemmaksi uuteen testiin. Nyt keli oli selvästi plussalla ja hanki jo sohjoontunut.
Ensin piti sitteet säätää uudestaan uuteen kenkään. Tämä on periaatteessa helppoa - siipimutteri auki ja sivupalat sopivasti siirtäen ja siipimutteri taas kiristäen -mutta ainakin viisi minuuttia voi hommaan kuitenkin varata. Sen jälkeen vaelluskenkä istuukin siteessä kuin kakka tuvan seinässä. Ei irtoa. Jos valitsemaan pääsee, niin jalkaan sellainen kenkä, jossa on jäykähkö pohja ja pätkä suoraa molemmilla sivoilla. Mäystinremminä käytin vanhoista Nokian kumisaappaista besorgattua varrensuun kiristushihnaa. Erinomainen kyseiseen tarkoitukseen ja vielä kierrätysekoteko! Nahkaremmi ei muuten mäystimenä kauaa kestä.
Sitten vain hiihtämään. Tälläisellä kostealla kelillä pitoa oli vähintään tarpeeksi. Ja koko pituudella, kuin tervatussa pohjassa. Luisto ei ollut ainakaan suomupohjaa paljon parempi, mutta riittävä. Verrattuna klassiseen NATO-siteeseen, side on vielä tukevampi, ei ikinä aukea vahingossa ja on nopea irroittaa jalasta kun pitää äkkiä päästä vatsalleen talibanin alkaessa tulittaa etuvasemmalta. Hiihtotuntuma on mainio, koska kenkä on sivusuunnassa niin tiukasti kiinni. Siteellä voi jopa jotenkuten laskea mäkeä jos alla on paljon pehmeää lunta. Esimerkiksi X-trace-siteeseen verrattuna tuntuma sukseen on paljon parempi. Kovalla pinnalla, esimerkiksi jäisellä metsäautotiellä, leveä, kantiton suksi on tästä huolimatta aika holtiton, mutta ei Karhu jakteja ole sellaiselle pinnalle tehtykään. Kantapään alle voisi ehkä vielä laittaa jonkun piikkipalan, sillä suksen pinta on todella liukas. Jos sittessä jokin huono puoli on, niin se on paino. Suomalaisklassinen Erä/Partio/Inttiside on todella paljon kevyempi ja vaikka sidettä ei voi leveyssuunnassa säätää, mitat on haettu niin kohdalleen, että useimpiin kenkiin side menee mäystinremmin kanssa kuitenkin aika hyvin. Kandaharin vaijerilenkki-kiristysmekanismi on toimivaa avaruustekniikkaa Inttisiteen tai perinteisen NATO-siteen kantalinkkuihin verrattuna. Jos Kandaharit ja Inttisiteet siis jotenkin saisi risteytymään, niin monelle se olisi varmasti kaikkien metsäsiteiden äiti! Toinen Kandaharien ongelma on heikko saatavuus, esimerkiksi Suomesta löytynyt vain yksi toimittaja.
Jatkotutkimukset liittyvät Optigripin toimivuuteen eri säissä. Nyt jäi vähän sellainen maku, että pohja saattaa olla herkkä jäätymään. Jo pari vuoota sitten hankitut, joka kelissä testatut, suomupohjaiset Karju Jaktit ovat olleet todella helpot ja huolettomat. Ei hirmuluistoa, aina aika hyvä pitoa ja ei jäädy helposti. Ainoana miinuksena suomupohja on niin äänekäs, että talebani kuulee pohjan ulvonnan jääkelillä jo kauas. Jatkossa sopivassa tilanteessa verrataan Kandaharia Kuusamon Uistimen Finngrip eräsiteeseen. Mutta se voi mennä jo ensi talven lumille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti