Kadonnut

Henkilöllä oli katoamishetkellä päällään oranssi takki ja keltaiset monot. Kadonnut henkilö on viimeksi nähty liikkuvan lujaa vauhtia Ylläsjärven suuntaan. Henkilö haisee poikkeuksellisen pahalta.

Löytöpalkkio

Torstai on toivoa täynnä

Love is in the air @ rudus - Aki vetää, TaneliPaneli fotaa..


Meanwhile @ Ylläsmarski - loput vetää..

Pimeä video

Oli kyllä AIVAN hieno reissu!

Hiihtäen ja luistellen sinne ja takaisin

Suunnistussuunnitelma oli tällä kertaa helppo: Ensiksi etelään ja sitten pohjoiseen. Hiihdimme siis ensiksi etelään tarkoituksenamme saavuttaa pimeässä jään reuna. Se ei aivan onnistunut, koska missään ei ollut pimeää kuuden aikaan aamulla. Helsinki hohti idässä kuin ihmeellinen tähti. Hiihto sinänsä sujui mainiosti. Sisäsaaristoosa oli kymmenen senttiä lunta jäällä ja tervattu ruotsalainen luisti hyvin. Parin tunnin hiihdon jälkeen olimme Stora Lövön itäkärjessä. Tästä eteenpäin on Viroon saakka pelkkää vettä. Ja nyt siinä oli uutta jäätä! Laitoimme luistimet jalkaan ja sukset selkään ja jatkoimme luistellen etelään. Matka taittui luistimilla hyvällä jäällä todella nopeasti, joten ei kestänyt kauaa ennenkuin olimme tulleet kiinteän jään reunaan. Meillä oli mukana NGNG spot-paikannin, ja yritimme saada lähetettyä blogiin fixin tästäkin paikasta, mutta se ei onnistunut. Alla olevaan kuvaan luistelureitti ja jään reunan fixi on editoitu GIMPillä. Alempana, "Missä mä oon" jutun kohdalla olevassa live-kartassa näkyy fixit lähtöpaikalla, Miessaaren kyljessä, lähellä uuden jään reunaa ja jälleen lähtöpisteessä

Spotterin kanssa pitää näemmä olla tarkkana, koska siitä ei oikein aina pääse selville mitä se tekee. Tämä kommentti siis tietenkin manuaalia lukematta. Asiaa ei kyllä auttanut edes NGNG Masterguiden konsultointi. Blogin live-karttaa voi siirtää, zoomata jne. Luistelu ulapalla melkein ei missään aamun kohta sarastaessa oli aika maagista. Jää oli hyvää, maisema upea, ja kuului vain jään ääni. Takaisin tulessa lykimme luistimilla melkein Vasikkasaareen saakka. Vaikka jää sisällä saaristossa ei ollut hyvää, liikuminen oli luistimilla silti nopeampaa kuin suksilla, mutta ei kovin tyylikästä, vaan jonkinlaista kahluuta. Vasta jonkun verran ennen Temppelisalmea laitoimme sukset jalkaan ja sujuttelimme Matinkylän aamuun.

Minne mä meen ? - Pyydaa Espoossa

NGNG partio oli viime sunnuntaina menossa varman tiedon perässä luistelemaan kirkkaalle jäälle. Mutta toisin kävi, päädyimme pöllyyttämään pyydaa, tasaisella ja Espoossa. Pienen suunnistusvirheen takia ei ensin meinattu löytää edes merta, mutta kun haluttu ranta lopulta löytyi, emme nähneet merta emmekä jäätä. Maiseman peitti luvatusta auringosta huolimatta sankka sumu ja jään taas lumi, jonka tuulen olisi pitänyt puhaltaa pois. Oheinen kuva on otettu silloin kun vielä jotain näkyi. Ajattelimme, että kohta luvattu aurinko paistaisi. Siispä kävelimme ulommas. Se vähä mitä näkyi, oli kyllä tavattoman kaunista ja utuista. Vaan mitä ulommas menimme, sitä vähemmän näkyi. Lumikaan ei juuri vähentynyt ja kun aikakin alkoi käydä vähiin, laitoimme Stora Pentalan edessä luistimet jalkaan ja pöllyyttelimme takaisin. Ulompana on toisen varman tiedon mukaan uudempaa jäätä, joka on jäätynyt vasta lumisateen jälkeen. Sinne koetamme mahdollisesti jo ensi viikonloppuna säiden salliessa.

Mis mä oon?

No Guts julkaisee ensimmäistä kertaa jotain oikeasti hyödyllistä; nimittäin jos et tiedä missä olet, voit selvittää asian nyt blögistä.

Spot Satellite GPS Messenger?

Spotteri on pieni henkilökohtainen GPS paikannuslaite / lähetin, kikotin siis tietää missä on ja osaa välittää tarvittaessa tiedon eteenpäin käyttäen satelliittiverkkoa.



Vehkeessä on kolme toimintonappulaa; OK, HELP ja 911. OK napista lähtee sijaintitieto spotin web-palveluun ja ennaltamääriteltyihin email osoitteisiin. Helpistä lähtee sijaintitieto ja etukäteen määritelty viesti ennalta määriteltyihin emaileihin. 911 lähetää sijantitiedon ja hätäviestin spotin hätäkeskukseen (?) joka hälyttää (?) paikalliset/lähimmät pelastusviranomaiset hätiin.

Lisäksi laitteen saa tracking-tilaan jossa se lähettää automaattisesti määräajoin sijaintinsa. Toiminnon avulla voi sitten weba-palvelusta seurata missä kihveli liikkuu

Laite on vesitiivis, robustin oloinen, ja olemme todistetusti saaneet sijaintitietoja lähtemään vähän sieltä sun täältä. Pienenä miinuksena on epäselvät indikaattorit siitä että onko viesti lähetetty onnistuneesti.

Kuuluvuutta luvataan lähes koko maailmaan


SPECS
Height: 9.4 cm
Width: 6.6 cm
Thickness: 2.5 cm
Weight: 147.4g
Operating Temp: -30C to 60C
Operating Altitude: -91m to +6,492m

Humidity Rated: MIL-STD 810E,
Method 509.3, 5% NaCl, 95% distilled water
Vibration Rated: Per SAE J1455

Battery
Type: 3 AAA Lithium 8x - Energizer

Ja pattereiden kestosta luvataan seuraavaa;

Hangella helposti

Loppiaisaattona olimme pikkuporukalla metsässä. Kulkutavat olivat kävely, lumikenkäily ja hiihto. Lunta oli avoimilla paikoilla yli puoleen sääreen tai enemmänkin, metsässä vähemmän, noin parikymmentä senttiä. Lumi oli irtonaista ja melko kevyttä pakkaslunta.

Kävellessä kenkä upposi pohjaan saakka ja jalka tutusti pyörähti joka askeleella jolloin eteenpäinmeno oli tukkoista. Lumikenkä estää tämän ja askel lähtee ikäänkuin kovalta pohjalta. Lumikenkä tasoittaa lumen piiloittamat kuopat, oksat yms pikku ansat. Eteneminen on varmaa kuin saksalaisella tankilla. Liikkuminen on kuitenkin hidasta. Lumikenkäilijä siirtää ja polkee paljon lunta.

Suksilla meno oli tietysti ylivoimaisen nopeaa kaikkialla muualla paitsi tiheikössä, missä hiukan yli parimetriset svedut olivat luonnollisesti jo kömpelöt kävelyyn verrattuna. Etukäteen olisi luullut, että lumikenkä olisi ollut kevyin, vaikkeikaan nopein tapa liikkua syvässä lumessa, mutta toisin kävi. Eroa ei tullut edes sauvoista, sillä ilman sauvoja lumikenkäilykin käy selvästi raskaammaksi. Yksikin sauva on helpotus. Lumikengän mukava erikoisominaisuus on lähes seinäpito joka suuntaan, mistä lautailijat noustessaan nautiskelevat ja mistä voi olla etua vaikkapa kamera käsissä. Kuitenkin esimerkiksi syvän ojan ylitys käy helpommin suksilla kuin lumikengillä, sillä lumikengilläkään ei pääse suoraan yli, eikä niitä saa jyrkkään ojanpenkkaan sivuttainkaan. Sopivassa pikkupiirteissään jyrkähkössä kumpumaastossa, missä lumikenkä vielä hyvin pitää, ja puita on tiheässä, voi käydä niin, ettei suksilla pääse eikä mahdu kuin sivuttain ja mutkitellen niin ylä- kuin alamäkeen. Silloin trapperin jälkeläinen läpsyttää menemään hiihtäjää nopeammin ja kätevämmin. Lumikenkäily on myös nelosratikkasissille paljon metsähiihtoa helpompaa, kävelykyisten ei sitä juuri tarvitse harjoitella ja lumikenkiin sopii melkein mikä jalkine hyvänsä. Yksi huippukuntoinen fillarikaverini käyttää lumikenkäilyä sauvojen kera kesäisen suojuoksun tapaisena talvitreeninä. Tulokset olen nähnyt kaverini fillarin loitotessa etuhorisonttiin.

Kunhan ehdin, testaan vielä suksien ja lumikengän välimuotoa, lyhyitä ja leveitä pätkäsuksia, jollaiset ovat odottaneet siteitä ja lunta tallini ylisillä jo pari talvea. Niissä on muoviset suomupohjat, joten niillä Tapion takamaiden valloitus onnistuu ainakin voitelun puolesta helposti. Hiihto-ominaisuudet ovat kuitenkin vielä aivan arvoitus.

Kitekoulu

J. Larvan kitekoulu from Taneli Häme on Vimeo.

NGNG bilettää uutta vuotta

Noguts järjesti jälleen perinteiset, järjestyksessään ensimmäiset, uudenvuodenkinkerit. Possea tuli tälläkertaa paikalle vähän ennakoitua enemmän, mutta bileet olivat silti kohtuulliset.




Ja sitten plögi-tilastoja armon vuodelta 2009;

Lippis; 1419 käyntiä, 325 kävijää, 23 maasta ml. etelä-afrikka
Happen; 923 käyntiä, 360 kävijää, 33 maasta ml. Brazil
Treenit; 586 käyntiä, 179 kävijää, vain 8 maata ml. kuitenkin Jaappani, Chile ja ennekaikkea Turkki

tilastosienestäjän kunniamainita menee lippisplögille, joka on logianalysaattorissa saanut merkittävän tilastomerkkinnän kävijöistä jotka tulevat paikkalle hakusanoilla "hss syyskokous". Propsit Tiedotusvastaavalle.

Svedulumikenkäämässä

Elohopea putosi -34,7 C:n. Testasin lumikenkäilyä laittamalla Sievin turvakumisaappaaseen (teräksinen varvassuoja) villasukat ja huopasyylingit sisään ja ylitervatut Ruotsin ylijäämäsukset ulkopuolelle. Sveduside on sivusuunnassa tosi tukeva ja Sievin turvakumisaapas sopii siihen timakasti. Ylitervaus tekee suksista ylipitävät. Tällä varustuksella voi hiihtää sauvat repussa ja esim pyssy tai kamera käsissä mennen tullen suoraan, ylös ja alas. Pikkuiset svedut ovat huomattavasti lumikenkiä kätevämpiä jos rinne ei ole ihan pystyjyrkkää ja kunhan lunta ei ole niin paljon, että sveduilla uppoaisi. Jokusen tunnin reippailu ei vielä jäädyttänyt mutta tauoilla ei sopinut jäädä pitkäksi aikaa paikalleen. Teräskärjet vähän tuntuivat kovilta päkiän päältä kun jalkapöytää enemmän joutui taivuttamaan, mutta mäystin piti todella hyvin. Jotkut väljät, jäykkäpohjaiset karvanahkapieksut pitäisi saada kinttuihin jos pitäisi pidempään olla metsässä tällä kelillä. Vertailun vuoksi, 70 vuotta sitten täällä oli pakkasta yli 45 C ja jotenkin silti selvisivät "siellä jossakin". Kuvia tulee kunhan kaveri saa niitä joskus etelämpää minulle lähetettyä.

Puuteria ja vapaahiihtoa Kainuussa

Vuosi alkoi mukavalla hiihtelyllä kuivassa puuterissa. Lunta on vielä aika vähän, tämä on suffeliumpihankea. Tiede voittaa, koska suksilla uppoaa lumeen koiraa vähemmän. Vitilumi ei juuri anna ääntä. Aika maagista menoa. Pitoa ja luistoa on molempia, kumma aine tuo terva. Mäkien laskeminen on haastavaa, pitäisi olla enemmän sivutukea kantapäälle. Pakkasta 15 astetta, tyyntä ja ilma on kuin samettikaasua.