Sysmän seudulla lunta oli vielä niin paljon, että pääsimme hienosti metsään suksinemme. Minulla tutusti Karhu Jakt Optigripit, Jaanoksella Voile Vector BC 180 suomupohjat. Keli oli optigripille paras mahdollinen, satoi vettä, mutta kyllä pääsi suomupohjillakin. Aivan loistavaa hiihtoa läpi metsien omalle offarille, jossa laskimme yhteensä neljä viisi sujausta vauhdista hurmautuen. Järven jäällä puolestaan oli jokunen sentti vettä. Kumma kyllä pito oli jäätäkin vastaan hyvä ja luisto loistava. Harvoin on hiihtäessä tullut peräaaltoja. Optigrip liukui hiukan paremmin kuin suomu, ja vastaavasti kiivetessä suomu piti hiukan paremmin. Yksi tykkää äidistä, toinen isästä. Hauskaa.
Hiihdon jälkeen sujautettiin pari nuolta tauluun ja hämmästeltiin Jaanoksen trial-prätkää. Sitten ei muuta kuin kiipeilykamat pukien ja Jaanoksen omista jääputouksista pienemmälle, jossa vielä oli paksusti jäätä. Korkeampi oli jo lähes sula. Paikka on hieno. Päijänteestä nousee 70 m kalliota josta siis jääputouskalliomme oli vain pieni osa. Jää oli aivan mainiota kevätjäätä. Putous ei ole kovin korkea, mutta leveyttä on melkein Pikkukosken verran, joten ensin pystyi traversaamaan, sitten tekemään jääruuvitreeniä ja lopuksi kiipeämään ylös. Koska putous kuitenkin on riittävän pelottavan korkea ja siinä on puoli metriä hänkkiä, kiipesimme ylös kiltisiti itse itseämme traxionilla varmistaen ja laskeuduimme aaateeceellä alas.
Melko sopiva päivä kruunattavaksi saunalla ja grilliruoalla korvasienikastikkeen kera.
Voile Vectorit, Rottefellan NTN-siteet, Scrapan tellumonot ja takamaastoon sopiva metsämökin tonttu.
Voilet ja Karhut rinta rinnan. Karhut kevyet ja metsässä kätevät, Voilet tietysti paremmat laskea.
Jää oli aivan yliverroin sööttiä kevätjäätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti